Lusto sijaitsee Punkaharjun kauniissa maisemissa Savonlinnassa. Helsingistä Punkaharjulle on matkaa n. 340 km. Lähin lentokenttä on noin 30 kilometrin päässä.

Lisätietoa Punkaharjun alueesta löytyy mm. täältä:
http://www.visitpunkaharju.fi/

Suomen Metsämuseo on kuin aarre metsän keskellä. Museota ympäröivät Punkaharjun kauniit maisemat muovaavat koko museokäyntiä tehden siitä unohtumattoman kokemuksen. Koko ympäristö henkii vahvasti suomalaisten metsien tarinaa.

Lusto järjestää myös opastettuja kierroksia. Kävelymatkan päässä Lustossa sijaitsee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus- ja puulajipuisto, jossa on nähtävillä yli sata puulajia ja erikoismuotoa. Alueelta löytyvät myös Suomen pisimmät puut. Harjuluontoa kauneimmillaan edustaa Punkaharjun luonnonsuojelualue, joka on maailman vanhimpia.

Lisätietoa löytyy myös täältä:
www.lusto.fi/opastukset/opastukset-luontokohteille/
www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/vierailukohteet/punkaharjun-tutkimusmetsa/
www.luontoon.fi/punkaharju

Mutta jo Luston piha-alueeltakin avautuu silmiä hivelevä postikorttinäkymä. Miten uskomattomat puitteet tuo maisema luokaan kaikille metsämuseon pihassa järjestettäville ulkotapahtumille!  Lusto onkin mielenkiintoinen paikka jokaisena vuodenaikana, ja kulloinkin vallitseva vuodenaika värittää tuon museota ympäröivän maiseman aina erilaiseksi. Syksy värikkäine puineen on ollut yksi mieluisimmista ajankohdista omalle vierailulleni.

Luston sivuilta löytyy lisätietoja aukioloajoista ja kauteen liittyvistä tapahtumista ja teemapäivistä. Varsinkin kesäisin Metsämuseo tarjoaa monia ulkotapahtumia, työnäytöksiä ja opastettuja kierroksia.

Maisemassa Luston rakennus itsessään näyttäytyy jännittävänä metsäseikkailuna, kutsuen luokseeen vierailulle. Rakennus antaa vierailijalle tunteen, että hän on astumassa kiehtovaan ja kätkettyyn metsään - metsän sisällä. Museovierailu on kuin matka tuonne toiseen todellisuuteen, joka on rakennettu tiedosta ja metsätarinoista. Ja samaan aikaan se on kuin aikamatka  Suomen metsätalouden ja metsäteollisuuden kehitysvaiheisiin.

Mutta ennenkaikkea Lusto vaalii sitä kaunista sidosta, joka suomalaisilla on metsiinsä.

Kävijä voi helposti unohtaa ajan kulun vaeltaessaan kauniissa Metsämuseossa. Yhtenä Suomen laajimmista erikoismuseoista, Lustossa riittää näkemistä ja ihmeteltävää. Vierailulle onkin hyvä varata aikaa runsaasti, jotta kokemuksesta voisi nauttia mahdollisimman paljon.

Suomen Metsämuseolla on jokaiselle kävijälle jotain annettavaa. Näyttelyt on rakennettu kauniisti - suurella määrällä tietoa ja tyyliä. Ja samaan aikaan jokainen pienikin yksityiskohta tuntuu sulautuvan kauniisti isoon kokonaisuuteen. Museokäynti täyttyykin monista visuaalisista elämyksistä. Ja vitriineitä katsoessa tuntuu, että voisi kadota tuonne toiseen maailmaan, josta ne kertovat.

Ja entäpä sitten nuo näyttelyiden uskomattomat pienoismallit, ne ovat aivan oma lukunsa!

Pienoismallit on rakennettu taidokkaasti, ja ne kuljettavat metsän tarinaa koko museon läpi. Tieto aihepiirien takaa herää henkiin, kun erilaiset peinoismallit kuvittavat tapahtumia ja yksityiskohtia. Jo pelkästään syventymällä noihin pienoismaailmoihin kaikkine hienoine yksityiskohtineen, voisi viettää museossa tuntikausia. 

Pienoismallit luovat myös mielenkiintoisen kontrastin museon isompiin elementteihin nähden. Sen myötä koko museoon syntyy kaunis tasapaino. Harmonia, jossa nuo pienimmät pienoismallien hahmot tuntuvat käyvän vuoropuhelua suurimpien metsäkoneiden kanssa. Unohtumaton vierailu rakentuu myös tuosta rikkaasta monimuotoisuudesta ja vaihtelusta.

Myös Metsämuseon suurimmat elementit ovat vaikuttavia. Massiiviset metsäkoneet ja erilaiset simulaattorit Koneaika -näyttelyssä muodostavat yhden kokonaisuuden museon sisällä. Näyttely kertoo puunkorjuun koneistumisesta sekä metsätalouden ja -teollisuuden kehittymisen eri vaiheista, aina tulevaisuuden visioihin saakka.

Lustossa on paljon nähtävää, ja sen lisäksi museo tarjoaa myös paljon kosketeltavia ja kokeiltavia esineitä ja kohteita.

Metsämuseo on myös hauska vierailukohde etenkin lasten kanssa. Näyttelyiden pienoismallit ja koneet tarjoavat paljon ihmeteltävää - tai vaikkapa puulajien tunnistamisen arvuuttelu. Mutta Lustossa on myös paljon muuta... kuten lähes kahdeksan metrin korkuinen "Lasten puu" tai jännittävä "Karhunpesä". Lisää tietoa museon perheen pienimmille suunnatuista seikkailuista löytyy Lasten Lustosta.

Lustossa jokaisen nurkan takaa voikin löytää aina jotakin uutta. Kaiken kaikkiaan Metsämuseo on mahtava kokemus, joka antaa paljon uutta tietoa ja elämyksiä.

Erityisen suuren vaikutuksen etenkin kuvittajan näkökulmasta teki myös se tapa, jolla Suomen taidetta ja kuvituksia oli tuotu osaksi museon näyttelyitä. Kansallisesti tärkeät ja tunnetut teokset kertoivat omaa tarinaansa läpi koko museon.

Esimerkiksi kaskeamiseen liittyen tunnetuin kaskenpolttoa kuvaava teos on kansalllismaalari professori Eero Järnefeltin teos "Raatajat rahanalaiset". Tuo tunnettu alkuperäinen teo on maalattu osittain ulkona perinteisellä kaskenpolttoalueella Savossa. Malleina olivat paikallisen Puurulan talon väki ja naapurit. Alkuperäinen maalaus kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Lustossa historiallinen näkökulma yhdistyy tuosta maalauksesta teetetyn suuren kuvan kuvan kanssa, ja kertoo siten syvää ja koskettavaa tarinaa kaskeamisesta.

Kansallisesti tunnettuja kuva-aiheita oli yhdistetty metsäteemoihin myös tilassa nimeltä "Myyttinen Metsä". Tuo huone ja kokonaisuus on osa pysyvää näyttelyä nimeltään "Suomalaisten metsät".

Suomalaisille metsä on ollut, ja on edelleen, paitsi toimeentulon lähde ja metsän antimien aarreaitta, mutta myös paikka virkistäytymiselle ja rauhoittumiselle. Näyttely avaa myös polkuja kansanperinteen metsään, metsämyyttien, -tarinoiden ja -uskomusten maailmaan – maailmaan, jossa metsään saattoi kadota yliluonnollisella tavalla.

Etenkin metsän myytteihin liittyvät teemat houkuttelivat minut Lustoon, kun kuulin paikasta ensimmäisen kerran. Kuljettuani lapsuudesta lähtien suomalaisissa metsissä, ja piirrettyäni metsänneitoja ja metsään liittyviä aiheita koko ikäni – oli suorastaan mahdotonta vastustella Metsämuseon kutsua. Ehkä myös siitä syystä juuri tuosta "Myyttisestä Metsästä" muodostui itselleni yksi museon mieluisimmista kohteista.

"Myyttisessä Metsässä" oli juuri sitä samaa taianomaista tuntua kuin suomalaisissa metsissäkin - aivan kuin siellä kävijä astusi suoraan satukirjaan. Tilan visuaaliset elementit ja valaistus loivat tuota myyttistä tunnelmaa, ja koko huone tuntui kuin kuiskaavan muinaista metsän taikuutta. 

Huoneen seinille oli koostettu kauniita kuvia ja tarinoita Rudolf Koivun upeista kuvituksista.

Rudolf Koivu on eräs merkittävävimmistä suomalaisista kuvittajista. Koivun kuvitusten aiheet vaihtelevat, mutta eräs niiden keskeisistä tapahtumapaikoista on suomalainen metsä. Lisätietoa ja kuvia Rudolf Koivun mestarillisista kuvituksista löytyy esimerkiksi täältä: http://www.rudolfkoivu.fi/

Metsämuseon "Myyttisessä metsässä" voi sukeltaa suoraan Rudolf Koivun satumetsään. Mutta samalla kävijä voi myös lukea muita kiehtovia tarinoita Suomen kansanperinteestä ja myyttisistä traditioista metsiin liittyen.

Tila jatkuu "Hiljaisuuden huoneeseen", joka on virtuaalinen kokemus. Huone on ollut kävijöiden suursuosikki yli 16 vuoden ajan.  Suomen EXPO 2000 -maailmannäyttelypaviljonkiin Hannoveriin alun perin puoleksi vuodeksi suunniteltu virtuaalinen luontoelämys Hiljaisuuden huone on auki 7.1.2018 saakka.

"Hiljaisuuden huoneen" jälkeen suuntasin museon esitteet ja kartta kainalossa kohti seuraavaa elämystä. Museon kartan kanssa suunnistaminen tuntui oikeastaan siltä, kuin olisi tutkinut oikeaa metsäkarttaa - ja etsinyt sieltä metsän siimeksestä kaikkia niitä erilaisia ja ihmeellisiä paikkoja. Tavallaan Lusto muistuttaakin suurta metsää, joka kätkee sisälleen monia pienempiä osia -  joissa kaikissa on se oma ainutlaatuinen tunnelmansa.

Seuraava kohde, jonne suunnistin oli taidenäyttely nimeltään "Kansallista identiteettiä rakentamassa". Näyttelyn on Lustoon koostanut UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. Lisätietoja säätiöstä ja sen kokoelmista löytyy sivustolta: www.upmks.fi

Kansallista identiteettiä rakentamassa – näyttelyssä tarkastellaan miten metsänkuvauksesta ammentava taide edesauttoi kansallisen identiteetin rakentumista. Näyttelyssä voi tutustua paitsi suomalaisen metsän taidehistoriaan, myös säätiön kokoelmista kumpuaviin mielenkiintoisiin verkostoihin.

Näyttelyssä nähdään teoksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Berndt Lindholmilta, Eero Järnefeltiltä, Gösta Diehliltä, Hugo Simbergiltä, Jalmari Ruokokoskelta, Jussi Mäntyseltä, Pekka Haloselta, Santeri Salokiveltä, Tuulikki Pietilältä, Victor Westerholmilta ja Yngve Bäckiltä. Näyttelyn on kuratoinut UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen.

Näyttelyn yleisnäkymä kutsuu vierailijaa tutkimaan taidetoksia ja nauttimaan niistä moninaisista metsätarinoista, joita teokset välittävät. Näyttelytilassa Jussi Mäntysen upeat pronssiveistokset rytmittivät koko tilaa hienolla tavalla.

Taideteoksiin syventyminen ja näyttelyn tarkastelu eri kuvakulmista tarjosi kiehtovia näkymiä.

Yksi "Kansallista identiteettiä rakentamassa" – näyttelyn kohokohdista oli maalaus, joka oli näkyvissä myös näyttelyn esitteissä. Tuo Pekka Halosen teos "Syksyisiä haapoja", näkyy myös kuvassa ylhäällä oikealla.

Vasemmalla tuossa samassa kuvassa on Eero Järnefeltin guassi-teos, Maisema Kolilta.

Etenkin nuo näyttelyn maisemamaalaukset olivat kuin ikkunoita suoraan suomalaisten kansallisidentiteettiin...

Nämä uskomattomat maalaukset (kuvassa ylhäällä) kuljettivat katsojan myös syvälle Suomen kansallismaisemiin.

Teokset kuvassa vasemmalta:
Axel Gallén, Oulankajoen maisema Paanajärvellä
Berndt Lindholm, Kalliomaisema
Eero Järnefelt, Onnen ja lemmen saari

Näyttely tarjosikin monia unohtumattomia hetkiä...
Hetkiä, jolloin näkee Hugo Simberin viivasyövytyksiä (kuva alla).

... tai näkee Matti Hauptin pronssiveistoksen nimeltä Metsänneito (kuvassa oikealla alhaalla).

Näyttelyssä oli myös mielenkiintoista lukea taiteen ja metsäteollisuuden välisten verkostojen kudelmasta. Lisätietona näyttelyssä oli myös kuvauksia Hugo Simbergin suunnitteluprosessista Kymiyhtiön liikemerkkiin, griippiin eli aarnikotkaan liittyen. Viivasyövytys "Aarnikotka" näkyy myös kuvassa ylhäällä vasemmalla.

Yksi erityinen yksityiskohta näyttelyssä oli myös Hugo Simbergin suunnittelema Kymiyhtiön 25-vuotisjuhla-adressi vuodelta 1899 (kuvassa alhaalla).

"Kansallista identiteettiä rakentamassa" - näyttely on esillä Lustossa vielä 7.1.2018 saakka.

Erikoisnäyttelystä muodostuikin hieno osa museovirailua. Taideäyttely korostaa suomalaisten metsien teemoja hienolla tavalla - eikä näyttelylle voisi kuvitella parempaa paikkaa kuin Lusto. Kaunis kokoelma teoksia antoikin museokäynnille aivan erityisen vivahteen.

Metsämuseo ja taidenäyttelyn upeat teokset täydensivät toistensa tarinoita, ja loivat siten yhteisen visuaalisen kielen. Museokäynnin jälkeen sekä elämykset Lustosta, että siellä koetusta taidenäyttelystä, kertovat kävijän mielessä yhden kauniin tarinan - tuon tarinan suomalaisten metsäsuhteesta.